Virtaveden
SUOMENHEVOSET
Seppäjärven Auvoinen
virtuaalihevonen
Seppäjärven Auvoinen,
kutsumanimeltään Ahti
rotu suomenhevonen
skp, säkä ori, 156cm
synt 24.12.2017, 1v
väri punarautias
painotus esteratsastus
koulutus HeB, re 100cm
rekisterinro 00
omistaja Keissi, VRL-14701
kasvattaja Seppäjärven Suomenhevoset
rakenne- & pääkuva © Narien vapaat
ratsastuskuvat © VRL-12808
"Seppäjärven Auvoinen " ♥
Auvoinen ajattelija
Seppäjärven Auvoinen, yksi punarautias suokkivahvistus meille lisää - ja vielä estepainotteinen! Täysin estepainotteinen hevonen onkin hieman vieras käsite allekirjoittaneelle ainakin vielä tällä hetkellä, mutta Auvoinen on oikein kelpo esimerkki mukavasta harraste-esteratsusta jota jaksaa tällainen kouluintoilijakin katsella! Lempinimi Ahti vain ajan saatossa muotoutui sanasta Auvoinen, ja se sopii oriherralle oikein mukavasti. Ahti-sanasta tulee varmasti ensimmäisenä mieleen mytologinen veden jumala, mutta ehkä tämä hevonen onkin ikään kuin meidän herttainen ja jumalainen yliajattelija.
Hoidettavana Ahti on vertaansa vailla rauhallisuudellaan. Ylipäätäänkään tästä hevosesta ei ikinä uskoisi että sillä on kalut tallella, ja silloin tällöin kyseenalaistan sen itsekin. No, kaikesta huolimatta ori on kyseessä vaikka leppoisan, ruunamaisen luonteen omaakin. Ahti on miellyttävä hevonen hoitaa, kengittää, valokuvata tai ihan muuten vaan rapsutella, kenen tahansa toimesta. Ehkä ei kaikista kärsivällisin käytävällä seisoja tai karsinassa ovi sepposen selällään odottaja suuren ja koko ajan kasvavan ruokahalunsa takia, mutta muuten poikaa voisi kuvailla maailman helpoimmaksi hevoseksi hoitaa!
Ahti on varsinainen ajattelija, ja se tulee ilmi myös ratsastaessa. Dieselillä toimiva, hitaasti lämpenevä rautias on tasainen ja miellyttävä ratsu. Tällä ei ole kiire mihinkään, eikä se hermostu ratsastajan epävarmuudesta tai hieman heiluvasta takapuolesta, vaan puksuttaa menemään omalla rauhallisella tahdillaan. Rentoudesta en sano sijaa, on tässäkin hevosessa nimittäin ratsastettavaa jos siitä haluaa irti jotain muutakin kuin käsijarru päällä-haahuilua! Varsin yksinkertainen hevonen, joka tosiaan oikeasti rentoutuakseen ja laittaakseen likoon 100% itsestään kaipaa määrätietoista ratsastajaa.
Esteratsuna Ahti toki herää (hieman) esteradalle päästessään. Varmajalkainen hyppääjä joka ei kysele - saattaa myös osoittautua tämän ratsun huonoksi puoleksi tietyissä tilanteissa. Ahti ei käänny kuin kolikon päällä tai spurttaa hurrrjaan vauhtiin uusinnassa, sen sijaan se on luotettava ja tasainen myös esteradalla.
Ahdin kanssa on ollut töitä trailerissa matkustamisen ja sinne menemisen kanssa, mutta nykyään saa kymmenvuotias lapsukainen oriin talutettua niin traikkuun kuin hevosautoonkin. Haavoittuvainen mammanpoika käyttäytyy tuntemattomissa tiloissa hieman varoen, mutta kisatilanteessa herää eloon, omalla tasollaan.
Sukupuu
ii Viikari sh, rt, 155cm
KTK-III, ERJ-III, SLA-II, SV-II, YLA3, Jälk. C
iii Tuulen Poika sh, rt, 157cm
iie Suvituuli sh, vprt, 152cm
i Ch Liljan Aamurusko sh, prt, 162cm
KTK-II, .SV-II ERJ-I
ie Ch Aamunkoi sh, prt, 160cm
KTK-II, ERJ-II, KRJ-II, SLA-I, YLA3, SV-II,
Jälk. B, VSN National Champion
iei Aamurusko sh, trt, 161cm
iee Ruusunnuppu sh, rt, 155cm
e Hymnin Liidellen sph, vprt, 148cm
KTK-II, RCH
ei Lähden Lentoon sph, vprt, 145cm
eii Lennokas sh
iee Leijaliinu sh
ee Ruuti-Neiti sh, rt, 150cm
ERJ-II
eei Hili Henkka sph, prt, 147cm
eee Vihi-Lakka sph, prt, 146cm
kolmannen polven sukuselvitys
Jälkeläiset
isälinja (2-polv) Liljan Aamurusko - Viikari
emälinja (2-polv) Hymnin Liidellen - Ruuti-Neiti
Seppäjärven Auvoinen on jalostuskäytössä. Ori periyttää punaista väriä ja suurta laukkaa. Auvoisen jälkeläisistä odotetaan mukavia ja peruskilttejä suomenhevosia.
sh-o/t. ****
Päiväkirja
12.5.2018 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Ahti muutti meille hyvin tuntemattomana, mutta jo yllättävän lyhyessä ajassa se on ehtinyt löytää itselleen oman paikkansa tallissa ja arjessamme. Se kävelee ensimmäisten joukossa tarhaan aamulla ja tulee sieltä myös takaisin sisälle hyvin nopeasti illalla. Pojan päivä kuluu touhutessa laumassa ja juoksennellessa ympäriinsä päättömänä, kunnes tulee aika päivän treenille. Ori on jo hyvin tottunut riimuun ja tänään kokeiltiin kuolaimia suuhun ensimmäistä kertaa. Kuten arvata saattaa, ei Ahti sanonut raudoista mitään, muutaman kerran pureskeli ja pyöritteli niitä suussaan kunnes hiljeni ja tyytyi kohtaloonsa. Olen todennut, että kyseessä on ehdottomasti yksi fiksuimmista orivarsoista, joiden kanssa olen itse saanut tehdä töitä. En malta odottaa, mitä tästä veijarista lopulta lähtee irti!